LA 10.11.
Kommentti DPP:stä
Huilipäivää tässä vietetään ja tuttua meininkiä siis, eli jääkaapin täyttöä, pyykäystä ja muuta mukavaa. Nyt on kuitenkin pienen breikin paikka ja parhaillaan kuuntelen Nightwishin uusinta, eli Dark Passion Playta. Täytyy sanoa, että Holopaisen sävellystaidot ovat kyllä taas vertaansa vailla, vaikka onhan levyllä kyllä muidenkin bändin jäsenten käsialaa olevia zipaleita. Kaiken kaikkiaan tosi hienolta kuulostava ja ehjä levy, tai pitäisikö sanoa spektaakkeli, josta löytyy koko ajan uusia pieniä yksityiskohtia - mutta Tarjaa on silti ikävä. Niin se vain, on että Tarja tulee ainakin minulle olemaan aina se ainoa oikea Nightwishin laulaja, vaikka eihän tuo uusikaan mikään huono ole. Se on kyllä hatun noston arvoinen asia, ettei muu bändi yrittänytkään löytää toista Tarjamaista oopperatyylin laulajaa. Siinä ei nimittäin olisi onnistuttu, joten tällainen uusi tyyli on ihan jees. Mutta siltikin kuuntelen mieluummin levystä tehtyä instrumentaaliversiota. Varsinkin kun laittaa kämpän pimeäksi ja keskittyy vain musiikkiin, niin kyllä toimii! Siispä volumet kaakkoon...sori naapurit, mutta levy loppuu aikanaan, jos se yhtään lohduttaa :)
