PSYYKE

 

Olen ollut aina sitä mieltä, että terve sielu terveessä ruumissa on kaiken lähtökohtana. Kehonrakennus voi kyllä tarjota hienoja kokemuksia. Sen myötä tapaa uusia samanhenkisiä ihmisiä, kokee onnistumista ja itsensä ylittämistä ja muutenkin se luo pohjan terveellisille elämäntavoille. Mutta mielestäni on oleellisen tärkeää, ettei elämä pyöri liiaksi kehonrakennuksen ja kuntosalin ympärillä, vaan elämässä on muutakin sisältöä muiden harrastusten ja sosiaalisten kontaktien muodossa. Kehonrakennus ei ole elämä, vaan osa sitä!

  

Lempisanontani on: Kaikki on päästä kiinni. Saattaa kuulostaa kuluneelta kliseeltä, mutta niin se vain on. Jos itse uskot siihen mitä olet tekemässä, sinulla on ainakin huomattavasti paremmat mahdollisuudet onnistua siinä päättäväisellä kuin välinpitämättömällä asenteella.
   
Ajatellaanpa, jos ennätyksesi jalkakyykyssä on yhdeksän toistoa 150 kilolla ja haluat täydet kymmenen. Olet kyykkypaikalla ja istahdat alas. Sulje silmäsi ja tyhjennä mielesi kaikesta muusta ja ajattele tulevaa sarjaa. Visualisoi mielessäsi suorituksesi, miten otat tangon harteillesi ja alat puskemaan toistoja tasaisen tappavaan tahtiin. Ajattele miten rauta tuntuu kevyeltä. Seitsemän, sarja tiukkenee jo, mutta et anna periksi, pukkaat kaksi toistoa lisää, yhdeksän, happea kunnolla ja vielä yksi toisto lisää. Kymmenen täynnä. Se on siinä, yllättävän helppoa. Kun olet käynyt tämän suorituksen läpi mielessäsi, avaat silmäsi, otat tangon harteille ja teet saman käytännössä. Tämä menetelmä toimii tiettyyn rajaan asti, eli ei tällä tietenkään jatkuvasti pysty lisäämään 20 kiloa penkkiin, mutta ideana onkin löytää oikeanlainen asenne, joka antaa onnistumiselle hyvät edellytykset. Olen sitä mieltä, että uudet ennätykset ja tulokset ovat mahdollisia vasta, kun niille on henkisesti valmis.

           
Itse suosin mielikuvaharjoittelussa sellaista tekniikkaa, jolla tavallaan huijaan itseäni. Kun esim. jalkaprässiä tehdessäni tunnen voimani loppuvan, ajattelen, että jokaisella ylimääräisellä toistolla saan jalkoihini sentin paksuutta lisää. Visualisoin siis mielessäni, miltä jalkani tulevat näyttämään tulevaisuudessa. Tästä saan itselleni hyvän treenifiiliksen päälle. Tiukkoihin suorituksiin kannattaa myös latautua niin, että ennen sarjaa rauhoittuu keräämään oikeanlaista latausta suoritukseen. Näin elimistön voi huijata erittämään adrenaliinia ja suoritus onnistuu paljon paremmin, kuin menisi tekemään liikettä vain asenteella: noo, katotaan ny mitä menee, ei varmaan montaa.
  
Mielikuvaharjoittelua voi myös harjoittaa lepopäivinä esim. käymällä mielessä seuraavan päivän harjoituksen läpi. Kuvittele kaikki: fiilikset, painot, tuntemus lihaksessa jne. Näin tiedät seuraavana päivänä salilla tarkalleen mitä teet salilla.